Sapere kotona – aistit arjen ruokailutilanteissa

Lasten makukoulut näkyvät päivä päivältä enemmän varhaiskasvatuksessa. Makukoulut pohjaavat Sapere-ruokakasvatusmenetelmään, jossa tutustutaan ruokamaailmaan; ruoka-aineisiin, ruokailuun ja ruoan valmistukseen kaikkien aistien välityksellä. Sapere tarkoittaa ’maistella, tuntea’ ja menetelmän on kehittänyt ranskalainen kemisti Jaques Puisais. Parhaillaan ympäri Suomea kiertävä Makumestari-kiertue tutustuttaa aikuisia ja lapsia Saperen maailmaan ja päättää tämän vuoden kiertueensa huomenna Tampereelle. Myös Ravitsemusklinikka on kouluttautunut Sapere-makukouluohjaajaksi.

img_3818-2img_3816

Kun Saperea ajattelee tarkemmin, huomaa, että sitä voi halutessaan soveltaa itse asiassa hyvin moniin arjen tilanteisiin. Sanotaankin, että Sapere on ennen kaikkea asennemuutos. Monet ovat innostuneet soveltamaan makukoulun periaatteita esimerkiksi kotona. Arjen kiireisyys asettaa omat haasteensa varsinaisten makukouluratojen ja erilaisten maistelu- ja haistelupisteiden järjestämiselle kotona. Kaikki aistit – maku-, haju-, kuulo-, näkö- ja tuntoaisti – kannattaakin ottaa monipuolisesti käyttöön jokapäiväisissä ruokatilanteissa. Tämä edistää samalla ruokailutilanteeseen keskittymistä ja tukee tietoista, hitaampaa syömistä ja myös kylläisyyden syntyä. Aistien virittäminen ruokailutilanteessa on yhtä hyödyllistä myös aikuisille ja päivittäiset aistimatkat voivatkin olla koko perheen yhteisiä.

Alla vinkkejä, miten lisätä vaivatta aistimista jokapäiväisissä arjen ruokailutilanteissa.

AISTI RUOKAKAUPASSA

  • Tutustukaa lapsen kanssa erilaisiin hedelmiin ja kasviksiin vihannesosastolla. Katselkaa, tunnustelkaa ja haistelkaa. Samalla, kun itse teet ostoksia, pyydä lasta esimerkiksi keräämään yksi kasvis tai hedelmä jokaista lapsen tai vanhemman vaatteissa näkyvää väriä kohti. Voit myös pyytää lasta etsimään yhden hänelle jo tutun hedelmän ja yhden vieraan, johon voidaan tutustua yhdessä kotona. Valitut hedelmät voidaan syödä seuraavaksi välipalaksi tai vaikka jälkiruoaksi päivällisen jälkeen. Tee uusien kasvisten etsinnästä koko perheen yhteinen juttu ja ottakaa vastaan #kasvishaaste
  • Katsele ja tunnustele lapsen kanssa kypsyydeltään eriasteisia hedelmiä, esimerkiksi banaaneja. Kehota lasta etsimään erikovuisia ja värisiä banaaneja ja ottamaan yksi kutakin mukaan kotiin tutkittaviksi ja maisteltavaksi. Saman voi tehdä vaikka kiiveillä ja avokadoilla. Samalla lapsi oppii kuinka tunnistaa kypsän hedelmän ja miten maku vaihtelee värin ja kypsyyden mukaan.
  • Kalatiskin ohi kulkiessa voi katsella ja oppia uusia kalalajeja. Jos lapsi on oppinut kalalajit jo koulussa, voi häntä pyytää tunnistamaan niitä tiskiltä ja kertomaan, mitä haluaisi kokeilla valmistaa yhdessä ruoaksi. Mitä, esimerkiksi vieraampia äyriäisiä ja muita uusia kaloja tiskistä löytyy?
  • Juustot ovat voimakkaan tuoksuisia ja niitä voi haistella juusto-osaston ohi mennessään. Mitä tuoksua voimakkaiden juustojen tuoksu muistuttaa? Eroavatko juustojen tuoksut keskenään?

img_3826

AISTI RUOKAA LAITTAESSA

  • Mitä ääniä ruoanlaitosta syntyy? Miltä makaroni kuulostaa keittyessään, entä riisi, kun se kaadetaan kiehuvaan veteen? Mitä ääniä syntyy, kun pannulla paistetaan kalaa tai lihaa? Kuulostavatko äänet keskenään erilaisilta? Entä miten ääni muuttuu, kun lisätään kastike?
  • Mitä tuoksuja ruoanlaitosta syntyy? Kuinka pitkälle ruoan tuoksun voi haistaa: vain keittiössä vai ulko-ovelle saakka tai jopa oven ulkopuolellekin? Voiko ovelta asti haistaa, mitä ruokaa on tarjolla?
  • Lapsen kanssa voi haistella ruoanlaitossa käytettäviä mausteita välillä silmät kiinni: tunnistatko tuoksun? Maustetta voi myös maistaa sormenpäällä, auttaako se tunnistamaan? Lapsen kanssa voi miettiä, missä tutuissa ruoissa tämän makuista tai hajuista maustetta yleensä käytetään.
  • Ruoanlaitossa voi käyttää vaihtelun vuoksi tuoreita yrttejä: vanhoja tuttuja ja uusia tuttavuuksia. Yrttejä voi tuoksutella ja maistella yhdessä lapsen kanssa ruokaa laittaessa. Miten yrtin tuoksu tai maku muuttuu, kun sen pilkkoo? Lapselle voi antaa myös omaksi vastuutehtäväksi pitää huolta keittiön yrttipuutarhasta. Monet yrtit jatkavat jonkin aikaa kasvua omassa mullassaan, kun niitä muistaa kastella. Näin tuoreista yrteistä riittää moneen ruokaan.
  • Lasta voi pyytää ottamaan ruoanlaitosta ja ruoista kuvia ja laittamaan ne perheen yhteiseen WhatsApp-ryhmään. Näin yhteiset ruokamuistot säilyvät ja samalla tallentuu perheen yhteinen reseptikirja, josta voi kiireen keskellä katsoa sopivia reseptejä, jotka olivat koko perheen mieleen.

img_3819

AISTI RUOKAPÖYDÄSSÄ

  • Ruoasta saa iloita ja siihen pitää voida tutustua välillä myös leikitellen. Aistien käyttö ruokailutilanteessa on tärkeää ja etenkin lasten kohdalla ruoan esittäminen visuaalisemmin, värikkäämmin ja leikkisämmin houkuttelee lasta syömään ja maistelemaan uudella tavalla.
  • Ruoka kannattaa laittaa esille pöytään selkeästi: eri kasvikset ja ruokalajit eri kippoihin, joita saa halutessaan napsia, maistella ja haistella oman maun mukaan. Jos ruoka annostellaan valmiiksi lapsen lautaselle, kannattaa ruokalajit pitää jonkin verran erillään toisistaan, jotta tunnistettavuus ja selkeys säilyvät.
  • Lapsi voi myös osallistua pöydän kattamiseen ja välillä hauskemmalla tavalla: lapsi voi etsiä ruokailuvälineet aterinlaatikosta silmät kiinni tunnustellen: mikä on haarukka, veitsi ja lusikka ja mitkä aterimet sopivat tämänhetkiseen ruokahetkeen? Lapsi voi myös valita oman ruokalautasensa sen mukaan, mistä hänen mielestään on mukavin syödä sen päivän ruoka.
  • Lasta voi pyytää ruokaillessa tai ennen ruokailun aloittamista tekemään lautaselleen eläinhahmoja kasviksista tai miettimään, mitä eläimiä pilkotut kasvikset muistuttavat. Saman voivat tehdä vanhemmat, toimien esimerkkinä lapselleen, että kasvisten syöminen on hauskaa ja mielikuvituksellista. Lopuksi kasvikset kannattaa syödä tai säilöä, ettei ruokaa mene hukkaan. Maistelu ja leikittely on tärkeää uusien makujen oppimisessa, eikä niinkään se, että lautanen syödään tyhjäksi.
  • Ruokaa voi arvuutella silmät kiinni, kun toinen syöttää. Silmien sulkeminen vahvistaa muut aistit ja kyky maistaa ja haistaa voi vahvistua.
  • Ruokaa voi välillä maistella myös nenä kiinni. Kuinka tämä vaikuttaa ruoan makuun? Jos vielä sulkee silmätkin, tunnistaako enää syömäänsä ruokaa? Ensin kannattaa maistella nenä kiinni ja yrittää maistaa ruoan tuttu maku, minkä jälkeen avata nenä ja havainnoida muuttuiko maku.
  • Kuuntele syödessä ruoan ääniä suussa. Mikä rouskuu parhaiten, mistä ruoasta ei puolestaan kuulu lähes mitään ääntä pureskellessa? Pureskellessa esimerkiksi porkkanaa tai näkkileipää voi sulkea välillä korvat: miten ääni muuttuu?

img_3825
Lähteet:
www.makumestari.net
http://www.sitra.fi/hankkeet/ruokaa-kaikilla-aisteilla-makukoulu-paivakoti-ikaisille

Mainokset