Diabeetikon aterianjälkeiseen verensokeriin vaikuttavat tekijät huomioon laajemmin?

 

Tämän viikon maanantaina ilmestyi Diabetes-lehden kesäkuun numero, johon minua haastateltiin tyypin 1 diabeteksestani. Juttu on vielä ei-jäsenille salasanan takana, mutta ilmestynee avoimeen arkistoonkin pienellä viiveellä. Diabeteksen omahoito onkin ollut tämän johdosta viime päivinä korostuneesti myös omassa mielessäni. Viime aikaista pohdintaani lisäsi myös huhtikuun Diabetes ja lääkäri -lehti, jossa oli mielenkiintoisia uutisia Diabetesteknologian ja -hoidon yhdeksännestä konferenssista Milanosta (ATTD 2016).

LT, endokrinologi Päivi Hannula tiivisti konferenssista uutisia mm. Ruoka, teknologia ja diabetes -sessiosta, jossa käsiteltiin diabeteksen insuliinihoitoa ja siihen vaikuttavia ravitsemustekijöitä. ”Uutiset” eivät olleet mitenkään tieteellisesti uusia, mutta silti mielenkiintoisia ja pistävät miettimään diabeteksen omahoitoakin taas uudemman kerran.

Sessiossa Associate Professor of Medicine Howard Wolpert Joslin Diabetes Centerista kertoi ateriainsuliinin annosteluun vaikuttavista, muistakin kuin hiilihydraattilaskentaan perustuvista, tekijöistä ja esitti yllättävänkin konkreettisia uusia laskentakaavoja tähän perustuen. Hannulan jutun Wolpertin osiosta voi lukea lehden vapaasta verkkojulkaisusta sivulta 20-21.

Tiivistettynä Wolpert toi esiin, että insuliinihoitoisen diabeetikon ateriainsuliinin annostelussa tulisi huomoida ruoan hiilihydraattien määrän ja hiilihydraatti-insuliinisuhteen ohella myös ruoan proteiini- ja rasvasisältö, sillä näillä voi olla suurikin (lisäävä) vaikutus insuliinin tarpeeseen aterialla ja näin ollen aterian jälkeiseen verensokeritasapainoon parin tunnin päästä ateriasta kuin vielä useammankin tunnin päästä syömisen jälkeen. Insuliinin tarpeen ohella myös pistämisen ajoituksella on vaikutusta aterian jälkeiseen verensokeritasoon. Tutkimustuloksia ja päätelmät aterian rasvan ja proteiinin vaikutuksista voi lukea tarkemmin mm. Wolpert et al. 2015 katsauksesta tai lukea tiivistelmän mainitusta Diabetes ja lääkäri -lehden jutusta.

Myös ADA (American Diabetes Association) on maininnut näistä mahdollisista lisähyödyistä tyypin 1 diabeteksen hoidossa huom. valituille yksilöille:

”For selected individuals who have mastered carbohydrate counting, education on the impact of protein and fat on glycemic excursions can be incorporated into diabetes management.”

Minusta Wolpertin havainnot ovat mielenkiintoisia. Käytännön kannalta ADA:n linjaus on kuitenkin tarpeellinen: Kaikki eivät välttämättä hyödy hiilihydraattien ohella ruoan muiden makroravintoaineiden huomioinnista, saatika sitten laskennasta, arvioidessaan ateriainsuliinin tarvetta. Toisin sanoen heidän kohdalla on tärkeämpiäkin asioita, mihin hoitoa keskittää, kuten hiilihydraattilaskennan opettelu ja esimerkiksi ylipäänsä terveellisempi syöminen ja säännöllisempi ateriarytmi. Lisäksi Wolpertin katsauksessa korostetaan, että mm. aterian rasvan vaikutukset verensokeriin ovat myös yksilöllisiä, joten tuloksia ei voida yleistää suoraan kaikkiin tyypin 1 diabeetikoihin.

Aina on kuitenkin myös niitä, jotka voivat hyötyä lisätiedosta (ADA:n ”selected individuals”) – tai hieman laajemmasta joukosta metodeja, joilla vaikuttaa omaan verensokeritasapainoonsa. Aina ei tieto lisää tuskaa, vaan toisinaan myös tuloksia. Siksi tietoa ateriainsuliinin annosteluun vaikuttavista tekijöistä on hyvä jakaa ainakin ammattilaispiireissä. Vaikka esimerkiksi ravitsemusterapeutti ei vastaa diabeetikon ateriainsuliinin annostelusta, niin näkisin, että laajempi ymmärrys insuliinin annosteluun vaikuttavista tekijöistä on hyödyllistä myös ravitsemusterapeuteille, sillä se auttaa ymmärtämään haasteita insuliinihoitoisten diabeetikkojen omahoidossa ja tukemaan heitä hoitotavoitteissaan.

Lähteet:

Korpela-Kosonen K. Juristista ravitsemusterapeutiksi – diabetes motivoi Hennan ammatinvaihtoon. Diabetes 3/2016: 54-56.

Hannula P. ATTD 2016: Keinohaima kiinni ja käyntiin. Diabetes ja lääkäri 2/2016: 19-21. 

Wolpert HA ym. Impact of Fat, Protein, and Glycemic Index on Postprandial Glucose Control in Type 1 Diabetes: Implications for Intensive Diabetes Management in the Continuous Glucose Monitoring Era. Diabetes Care 2015 Jun; 38(6): 1008-1015

American Diabetes Association. Approaches to Glycemic Treatment. Diabetes Care 2015 Jan; 38(Supplement 1): S41-S48

 

 

Mainokset

2 thoughts on “Diabeetikon aterianjälkeiseen verensokeriin vaikuttavat tekijät huomioon laajemmin?

  1. Ykköstyypin lääkäri sanoo:

    Tämä on täyttä asiaa tietenkin. Tuossa kun nähnyt nyt runsaasti noita diabeetikoiden sensorointeja freestyle libren avulla, niin näppituntumalta näkee verensokerin nousevan insuliinin ja hiilihydraattien sovittamisesta huolimatta, kun energiamäärä aterialla riittävän iso (rasva+proteiini). Ja näyttäisi olevan näin edeltävistä verensokereista huolimatta. Toki ateriaa edeltävät korkeat tätä vielä korostavat.

    Pakko lisätä, että tästäkin puhuttu nyt jo useampi vuosi, ja kauhean nihkeästi d-liitossa suhtauduttu ajatukseen… Kummallista venkoilua 😉

    Tykkää

    • Kiitos kommentista! Varmaankin johtuu siitä, että tärkein asia useimpien diabeetikoiden kohdalla on edelleen vain huomioida hh-määrä ja lisätieto voisi sekoittaa pääviestiä.. Tällöin pistäminen alkaisi vaatia aterian koko makrokoostumuksen arviointia pelkän hh sijaan. Mutta siitä huolimatta kiinnostavaa tämä on joka tapauksessa!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s